pikapäivitys

Ihanasti taas tänään ratsastin Lunalla.
Perjantaina kilpailut messilässä ponin kanssa ja toivon mukaan kaikki menee hyvin :)

Hypättiin rataa, toimi tajuttoman hyvin vaikka en edes turparemmiä sille laittanut. Lunalla saa hemmetin hyvin pelattua aikaa ja kääntyykin pienessä tilassa. Laukan vaihdotkin esteellä sujuu siltä.

Kaikki meni loppupeleissä ihan hyvin, lukuunottamatta kaatumista. Kummallekaan ei käynyt pahasti.

Tämmöisiä pieniä mietteitä nyt taas, huomenna kotosalle ratsastamaan luna ja sipsi.

lähtösi jälkeen

Tässä parin päivän aikana on taas tultu muisteltua niitä parin vuoden takaisia aikoja. Kuinka hölmöä se on ajatella, kuinka ehkä olisi pitänyt tehdä erilaisia valintoja ja kaikki olisi paremmin. No, toisaalta, ehkä aina ei mene niinkuin suunnitellaan, mutta voidaan ajatella että on menty eteenpäin; tässä tapauksessa on puhe ratsastamisesta ja omien taitojen kohotuksesta.
Eilen katselin vanhoja kuvia ja videoita entisestä hevosestani, amr.ransk. lämminveritammasta California Heatista. Tämä tuttavuus kerkesi minulla olla sen melkein pari vuotta. Se pitkä ja kompurainen tie lähti alkuun kun näin hevostalli.netin markkinoilla tajuttoman kauniin hevosen. Ja hetken päästä jo oltiin matkalla Euraan katsomaan hevosta hevoskoppia auton perässä vetäen. Ajattelin, että koska matka on näin pitkä ja sain hyvän käsityksen puhelimen välityksellä Kaisasta, otan sen mukaan jokatapauksessa, meni koeratsastus miten meni.
Paikanpäällä koeratsastettiin sitten tämä meidän Kaisa. Ja kyllä, -se oli kuvankaunis. Ratsasteltu sillä oltiin sillointällöin, joten taitoja ei sillä ollut. Laukkaa ei noussut, ravissa mentiin pitkänä ja kaahotettiin. Kerran äkkinäisen suunnanvaihdoksen takia jo meinasin pudota, mutta silti tiesin että tämä on se minun tuleva rakkauteni.
Niimpä siinä sitten kävi, rahat vaihtoi omistajaa ja Kaisa matkasi meille kotiin Lammille. Kotipihaan ajaessa vasta sain sisäistettyä, että tämä on totta, ja omistan ensimmäisen kerran ikinä aivan oman hevosen.
Aikoja kuluessa, saimme myös tietää että tammani on kantavana. Mutta koska tamma oli tiine hyvin suvun läheisestä oriista, päivät oli hyvin kriittisiä, sillä Kaisa saattoi päivänä minä hyvänsä luoda varsan.
21. päivä, keskellä yötä havahduin unesta, ja menin talliin. Parikin kertaa piti karsinan ovea avatessa miettiä nukunko edelleen, sillä oljilla makasi pienenpieni, rautias orivarsa. Se ei kestänyt sekuntiakaan kun keksin sille nimen Winning Strike, eli Vikke.
Kaisan kehittyessä taitotasolla, kasvoi vierellä pieni Vikke. Vieroituksen jälkeen minunkin oli tehtävä  päätös, -päätös myydä Kaisa. Hetken kuluttua jo tajusin että Kaisa olikin myyty, ja jäljelle jäi Vikke.
Vikke myytiin Kaisan perässä puolisen vuotta myöhemmin. Se pääsi tavoitteelliseen kotiin, jossa se oli paras kolmesta orivarsasta. Kaikki meni hyvin, kunnes..
Uudenvuoden aattona tuli sitten sähköpostia. Vikke oli menehtynyt. Se oli saanut äkillisen suolenkiertymän sillä välillä kun miehet oli olleet ajamassa tammoja. Onneksi niin, ilman sen suurempaa kärsimystä.
Maailman kamalin päivä, 1.1.
Kaisastakaan ei ole mitään kuulunut, ja toivon todella että tämä rakas tamma on edelleen täällä, eikä tuolla yläpuolella..

Mutta, näistä sitten tämänhetken tapahtumiin.

Luna tuli kotiin ja kaikki sujuu taas niinkuin ennenkin. Ihana hevonen kun vaan osaa sitä ratsastaa! Kouluratsastajalle todellinen unelma, harmi vaan kun itse haluaisin enemmän esteitä hyppiä. Mutta en tosiaan ole lopullisesti siitä luopumassa, nyt se odottelee ylläpitäjää kotosalla, kun itse opiskelen..

Liitän illemmalla pari kuvaa, Vikestä ja Kaisasta, ja Lunasta. :)

fight for you

jälleen kerran on aika pikkupäivitykselle.

edelliset koulutuuppaustunnit.. :)

Tänään ratsastelin Sipen kentällä. Kokeilin uutta yleissatulaakin tammuskalle, ja se sopi kuin nakutettu, ja paras olikin sillä en tosiaan olisi tahtonut lähteä hyppäämään esteitä koulusatulalla.. Tammalla on aina ennen ratsastaessa ollut melkein jokin apuvaruste, kuten esim. sivuohjat, mutta mielenkiinnosta halusin kokeilla tänään kuinka se kulkee nyt ilman ja mitä olen saanut aikaiseksi sen kanssa. Neiti meni tajuttoman hyvin, oikein yllätyinkin. Laukat nousi molempiin suuntiin ja pyöri, ravissa kuljettiin peräänannossa ja käynti oli matkaavoittavaa. No, lopuksi sitten päätettiin ottaa vähän esteitä. Alkuun mentiin jumppasarjana kolmea estettä, ja Sippe innostui niistä ihan tajuttomasti joten oli ensin otettava ravissa, sittemmin vasta laukassa. Lopuksi hypättiin pientä ristikkoestettä, ei kuitenkaan montaa kertaa kun tiedän että tammuskan kunto ei vielä tässäkään vaiheessa riitä ihan kaikkeen! Loppukäynnit käytiin maastossa, ja ravattiinkin yksi mäki ylös. Eikä se taaskaan kytännyt yhtikäs mitään.
Ja ratsastuksen jälkeen testasin taitojani kengittäjänä ja vuolin Sipen kaviot. En nyt kauheasti voinut edes ottaa, kun kengittäjäkin on pian tulossa, muutenhan sille ei jäisi mitään tehtävää :)

sä kävelet kuin kissa, ja kelaat kuka sua rakastaa

Tässäpä näin matkalla Lahteen kirjustan pienenpientä päivitystä.

Ja syy miksi olen matkalla Lahteen, on se että nyt on tullut Lunan lähtöpäivä eteen, ja se muuttaa vähintään

vuodeksi ylläpitoon, jonka jälkeen luultavasti menee yleiseen myyntiin.

Viime- ja toissaviikolla olin Jokimaalla lahdessa KK Salpauksen tallilla kaverin kanssa talliviikolla. Alkuun meidän ei pitänyt edes päästä Petran kanssa samalla viikolla, mutta koska me ollaan erottamattomia niin.. :)

Viikko kului aika nopeasti kun kokoajan oli tekemistä ja iltaisin sitten ravattiin Asikkalassa, keskustassa ja Mäntsälässä.

Meiltä myös on lähtenyt Pacokin pois, tilalle on jo haettu uusi hevonen, Filosera, kimo tamma ja suuri sydän. On myös tasokas, laukkapiruetteja myöden. Kisattu alue 100cm, ensi vuodelle sitten jennin aluehevonen.  22.10 jo ensimmäiset estekisat.

Eilen kävin testailemassa kaverin englantilaista täysiveritammaa. Menihän se ihan mukavasti, vaikka kiima sitä häiritsikin. Uudemman kerran taas täytyy käydä sitä höykyttämässä, -se kun on kiva tammuska :)

Tällaista tänne suuntaan kuuluu, pikainen päivittely vain :)