[14] so much things to learn

Joskus sitä vaan on hienoa omistaa hevonen, toisinaan ei niinkään nappaa. Mutta nyt yhden puolituntisen perusteella opin paljon itsestäni ja hevosestani. Pate on hyvin herkkä hevonen, ja toimiikin jopa pelkillä painoavuilla. Ex-ravuri kun ei ohjaa kiristämällä hiljennä vauhtia, -päinvastoin, se vain kiihdyttää kovempaan vauhtiin.



estetreeneistä parin viikon takaa tälläinen kiva kuva.
Värit on mielestäni todella kivat :)



Nyt ollaan kerran oltu Johanna Leppä-Ahon pikkutunnilla, joka on hevoshieroja. Hän tuntuu tietävän todella paljon, ja tietää hevosestanikin ehkä enemmän kuin minä, onhan hän sitä käynyt hieroskelemassakin. Kyllä siinä tunsi ammattilaisen vierellä itsensä tyhmäksi ja mitättömäksi...
Aloitettiin maastakäsin, pysähdyksillä, peruutuksilla, väistöillä yms.
Sitten oli selkäännousun aika. Patellahan on aina ollut tapana luistaa alta kun selkään menee. Okei, nythän sen tajusin, se todella ON herkkä, ja selkään pitää mennä hiljaa, ei rymähtää. Pari kertaa jouduttiin harjottelemaan seisomista ja minä harjoittelin selkäännousua. Lopuksi se meni hyvin. Ei liikahtanut polle :-)
Päästiin pikkuhiljaa sitten käynti-pysähdys-käynti harjoituksista ravityöskentelyyn, ja harjoiteltiin että kuinka saadaan minut rennoksi. Kamalan vaikeaa se on, vaikka pelkkä ajatus on yleensä saanut rennoksi. Pate pärskähteli, hyvä juttu!
Sitten kun tajuttiin että Pate oikoo toisen pään, sehän johtuikin taas minusta. Kallistuin sisäänpäin, jolloin hevonen teki työtä käskettyä. Seuraavalla kierroksella sitten Jossu käski katsoa oikean olkapään yli. Sehän oli ihme, Pate ei oikaissut yhtään, eli silloin istuin oikein. Siitä se oikominen siis johtuukin.

Hassu kuvitella että se kamala hevonen onkin erittäin herkkä ja toimii hienosti kun osaa vaan itse ratsastaa!! =)
Olin kyllä todella tyytyväinen tuntiin, ja sanoinkin Jossulle että ilomielin saa tulla meitä valmentamaan useimminkin.