Ensimmäinen hevonen, jolla ratsastin: Luultavammin äidin Tanskalainen puoliverinen Silas. En juurikaan mitään muuta muista kuin että äiti pakotti siskonsa (.. kummitätini) hyppäämään yli metrin esteitä koska ei alkuun itse uskaltanut. :D
Ensimmäinen hevonen, jolta putosin: Mahtoi varmaan olla joku ratsastuskoulun hevonen? En ole satavarma.. :)
Hevonen, jota ikävöin eniten: Tähän on vaikea vastata. Eniten kuitenkin varmaan kaipaan lämminveritamma California Heatia. Kaisa oli ehkä maailman luotettavin ja rehdein hevonen. Minulle tullessaan se ei tiennyt mikä on pohjeavut, vaan toimi pelkällä äänellä. Meiltä lähtiessä n. vuoden-kahden päästä se kuitenkin oli tasolla HeC. Etenimme hitaasti, koska Kaisa varsoi kesällä.
Hevonen, jonka selkään haluaisin vielä päästä: Ehdottomasti Luna VII sekä Parkkaus. Luna oli koulupuolen taitaja, liian hyvä sellaiseksi. Esteet taas sitten ei luonnistuneet ollenkaan. Parkkaus, eli Pate oli elämäni rakkaus, hyppäsimme isoja ratoja. Silminkatsojien mukaan olin hevoselle liian karu kuski, siinähän väittävät mitä tahtovat. Pääasia että hevonen oli onnellinen. Ikinä en ole siltä hevoselta tippunut! Ikinä se ei kieltänyt. Nyttemmin Pate on taas myynnissä.. 
Ensimmäinen lempiponini: Taisi olla Damper SOV tai Jedidjan Job, kaksi parhainta tuntiponia ikinä alakoululaisen mielestä! Tamppi kuoli ähkyyn, joten tilalle tuli ''Poppe''. Valkoinen satuponi :)Hevonen, jonka kanssa yhteistyö on kehittynyt eniten: Varmaankin yllämainittu Kaisa, tai Pate.
Hevonen, jolla olen hypännyt korkeimman esteen.: Sh-ruuna Parkkaus, 135cm
Hevonen, jonka haluaisin omaksi: Parkkaus. Elämäni tärkein hevonen: Luna VII.
