Jalkaanikin sain kipsin viitisen viikkoa sitten, ja nyt kaksi viikkoa sitten kävin sen poistattamassa. Nilkka siis murtui tippuessani Sipsin selästä.
Viime viikonloppuna väännettiin hackamorella koulua, ajattelin josko tulisi herkempi avuille. No, totesin sitten vain että se ei sille ole todellakaan hyvä kuolain. Paremmaksi osoittautui nivelletty pelham- kuolain. Vaikka onkin hieman kovempi. Ratsastin sitten seuraavana päivänä Sipen kera pelhamien, ja toimi totaalisen unelmatavalla. Äiti ja siskokin antoi positiivista palautetta siitä kuinka tamma kulki. Lopuksi aloitettiin hyppääminen. Aloitettiin 50cm esteestä, ja korotettiin aina 70cm asti. Todella hyvä hyppytekniikka, ainoana asiana vaan täytyisi saada sen hyppyajoitus oikeaan. Yhden se tiputti ja alkuun kielsi, mutta kun esteestä päästiin yli niin ongelmaa ei ollut. Tiputtaminenkin oli oma vikani, toin liian laiskasti esteelle. Tästä sitten vaan tekemään jotain seurakisahevosta. :) Olen myös ajatellut, että sitä voisi antaa viikoin aina jollekin osaamattomallekin ratsastajalle vuokralle, jotta saisi liikuntaa. Plussana siinäkin se, että Sipsi on kiltti.
Laukkoja ollaan nyt treenattu ahkerasti. Laukat nousee nyt pohkeesta, mutta miinuksena se, että lopettaisi ennenaikojaan laukan. Nyt kun sitä olen työstänyt, saadaan laukka nousemaan ja pyörimään, ja lopetetaan kun minä pyydän. Kauniisti sen laukka on alkanut oikeasti pyörimään, ei vaan laahaile jalkojaan. Ja jopa kulkee peräänannossa laukassakin, ei nyt täydellisesti vielä, enkä sitä odotakaan tässä vaiheessa.
Laukkoja mennään työskentelemään kouluvalmennukseen maaliskuussa. Siitä sitten lähempänä lisää.
Tämän viikon tiistaina oli koulussa ratsastustunti. Alkuun oli todellinen vitutus, mutta sitten kun pääsin kärryille hevosen ajatuksiin niin kaikki meni hienosti. Teimme kymmenen metrin voltteja ja pääty-ympyröitä. Volttien pyöreys on aina ollut ongelma minulle, joten tämä tehtävä oli itselleni suht vaativa. Vaikka nyt onkin ihan simppeli homma, mutta kun koskaan ei ole puskassa ratsastaessa pitänyt siihen kiinnittää huomiota, ovatko ne pyöreitä vai soikioita.
Tunnin päätteeksi tunnin pitäjä, harrasteohjaajaksi valmistuva opiskelija, kiersi kaikki ratsukot ympäri ja kertoi parannettavat/ hyvät asiat. Itselleni hän vain tokaisi että meni todella hienosti, hevonen kuunteli ja kuulemma tykkää omasta istunnastani, että se on hyvä jnejne.
Kiva välillä saada positiivista palautetta omasta ratsastamisesta, tuntuu yleensä että vain könötän menemään :)
Loppuun vielä meistä kolmen koplasta kuva;
