Aika kultaa muistot.

 

 

Kun kaipaus ja ikävä polttaa niin, että satuttaa/

kuuntele silloin sydäntäsi, joka kertoo sinulle

että se oli onnea ja iloa parhaimmillaan/

ja nyt muistot ovat kauneinta, mitä sinulla on.

 

 

 

kuvia.

myöhässä mutta..

täällä mä taas kirjotteleen pääsin, joten onko mitään uutta tapahtunut? Eipä oikeestaan. Samaa vanhaa arkea, synkkää täällä tosin on kun luntakaan ei näy.

Leevin kanssa ollaan reenattu koulukisoihin, ehkä mä sen kanssa voin kisat mennä, on siitä sen verran hyvä hevonen tullut ratsastaa. Ja sitten ollaan myös hypätty esteitä, ihan harjoitusmielessä kun hevosella tuo tekniikka on hiukka hakusessa. Laitan siitä tähän postaukseen parit kuvat. Leevin kanssa aloitetaan suoraan kankiluokista kipuaminen, koska turha hevosella lähteä helpoista. Itsekin olen päässyt lävitse jo C, B ja A- luokan helpot. Prosentteja kaikista helposti yli 55% :)

Raika lomailee, vuokraaja liikuttelee sillointällöin. Hevonen saa nyt talven ottaa rennosti kun kesä meni kisojen kannalta niin hienosti. Tässä juuri katselin, että ruusukkeita on kiva kasa ja kolme mitalia. Viimeisempänä saatiin tosiaan joukkue estemestaruus hopeaa!

hiiiop

Howdy! Pitkästä aikaa vaan eksyin tähän kirjoittelemaan. Ei liioin tuota aikaa ole ollut.. :/

Miian kanssa ollaan puuhasteltu tallilla ja ollaan kans kisoissakin käyty viimeviikonloppuna kera Raikan! Kotiintuomisena joukkuekisoista 70cm luokan palkintosija 7/39 ja 90cm otettiinkin sit kaks hylkyä kun hevonen väsähti. Pitkä päivä.. Lähdettiin kotoota yhdeksältä aamulla, ja viimeinen luokka starttasi puoli seitsemän, oli aikataulut heittäneet häränpyllyä.. Hevonen kyllä oli niin väsy kun kotiin mentiin.. Raukka joutui seisomaan aikataulun takia kuutisen tuntia ratsastaja selässään.

Kuitenkaan ei hukkareissu, hevonen meni hienosti!

Nyt mä pistän koneen kiinni, ja lähden tallille tuntihevosia hakemaan sisälle syömään ja yksityishevosille ulos heiniä heittämään! Adios!

I cry, just a little, when i think letting go

Hmm.. Mistähän lähtis kertomaan tällä kertaa..

Vaikka siitä alkuun, että Raika asustaa nykyään kotosalla taas! Hyvä vaan senkin kannalta että olen nyt kotona itse, mutta töiden jatkuessa se onkin iso miinus. Silti tiedän, että se saa hyvää hoitoa mikä on tärkeintä.

Sain myös ratsutusprojektin, 15-vuotiaan suomentamman. Se on nyt tiputtanut omistajansa, ja tehnyt pukkeja toisen perään hänelle. Kävin sitten koeratsastamassa ensimmäisen kerran, ja mietin mielessäni kentälle tallatessa että mikähän show tästä tulee. Ei siinä sitten, selkään vaan ja menoksi. Tamma oli ihan mukava alusta alkaen, vaikka kyllä näytti omat taitonsa rodeoratsuna. Serpentiiniä tehdessä se alkoi rentoutua, ja loppujen lopuksi kulki peräänannossa. Tammalle laukannostot on ongelmallisia, joten tein molempiin suuntiin niin, että saan vähintään kierroksen nostosta laukattua. Ja sehän sitten menikin. Lopeteltiin hyvään, rentoon raviin, ja tammakin jopa löysi askellajin ''käynti'', mikä tekee hyvää koska sen ylälinjan lihakset on melkeimpä kokoajan kovassa jännityksessä sen kulkiessa pää taivaissa. Tästä lisää keskiviikkona kun uudelleen tammaa ratsastelemaan. :)

hetken tie on kevyt kaksin kulkea

Kiirettä pitää. Miian kanssa käytiin eilen extemporeena ratsastamassa meillä kotona Leeviä ja Fiaa. Ensin maastoon, Leevillä oli tolkuttomasti virtaa (pukkeja jne....) joten sitten Miian pyynnöstä vaihdettiin hevosia kesken reissun. Leeville kun tein selväksi mikä on pidäte ja mitä seuraa jos sitä ei noteerata, niin kaikki sujui taas hyvin. Fiakin näytti harvinaisen hyvältä Miialla, laukan ylläpitoa lukuunottamatta kun se on sille niin vaikeaa muutenkin. Hypeltiin sitten kentällä parit esteet, äiti sitten fiksuna käytti mua koekaniinina hyppäämään 90cm pystyä Leevillä. Jessus mitkä naurut saatiin kaikki, isäpuolikin nauraa rehotti kuistilla. Leevin tyyli on aika.... omalaatuinen. Niinkuin huusinkin ''tää on ku matti nykäsen V-tyyli konsanaa!'' .... Ei siitä sen enempää ...... :DD

Raika on käyttäytynyt hienosti tässä muutaman päivän ajan, lukuunottamatta sitä että se heitti viimisellä esteellä sarjalta mut estetolppien sekaan ja rytisi.. Ei siinä sit, lopetettiin ku mulla hävis nilkasta tunto.
Tänään kaikki meni kyllä nätisti, kuunteli ainakin alkuun. Kuumetessaan se sitten ei enää ollutkaan mikään hyvä ohjattava, pysäyteltiin vähänväliä aitaan.. Ja ne kaikki ympyrät ja takapään räpätys.. Ai että, meinas kyllä hermo mennä mutta kun se tapahtuu niin mistään ei sit tuukkaan enää mitään joten malttini sain pidettyä. Tallissa se sitten sai pesun ja jäi karsinaan syömään heiniä sillä välin kun itse autoin kurssityttöjä hevosten haussa ja laitossa.

Tallityöntekijänä on kyllä ihan mukavaa, vaikka päivät onkin pitkiä ja raskaita. Mutavelli sotkee kyllä jokapaikan, tarvisi olla pari viikkoa satamatta että tarhat ja polut kerkeis kuivua...

Ei siinä sen enempää sitten, mutta jos jollain on tarpeissa KOULUSATULAN etsintä, niin mulla ois ylimääräsenä Wintec Isabell Werth Cair normileveydellä. Ota yhteyttä minuun 040-9117196, vaihtokin olisi mahdollinen isopolvitukiseen satulaan.

I fight for you.

Kuinka mä rakastankaan tota tammaa.. 

Tänään oli selvästi ''juokse omistajasi yli'' - päivä. Raika oli niin hyvällä mielellä, että olis tahtonut mun päältä juosta moneen kymmeneen kertaan. Positiivista tässä päivässä oli se että sen jalat on paranemaan päin kiitos sulfakääreiden. Halpaa tämä jalkalysti ei todellakaan ole, purkki sulfaa apteekista eläinlääkärin reseptillä 67e ja risat.. 

Aamulla kääreet oli poistaneet likaa sieltäm ja toivonmukaan jaloissa jylläävä bakteeri lähtee mahdollisimman pian. Syitä oireiluun on monia, on mietitty ja raskaasti mikä voisi moisen muutoksen tuoda. Turve, ruokinta, ötökät jne. Who knows, ei edes eläinlääkäri osaa sanoa. 

Se on parasta, ettei jalat reagoi kun positiivisella tavalla liikutukseen; nesteet lähtee kiertämään. Olen tosin nyt antanut tamman sairastella jalkojensa kanssa, sillä en tahdo että suojat tms. hankaa ne ruvet sitten auki kun pikkuhiljaa koitetaan päästä niistä eroon. Yep, voisihan ilman suojiakin toki mennä, mutta kenttä on semmoista kurashaibaa, ettei kyllä sekään ole hyvä vaihtoehto. Toinen on toki se, että pistäisi pintelit, muttakun ne tuppaa aina valahtamaan alas (joo, en ole koulutuuppari, en osaa laittaa pinteleitä kunnolla että ne pysyisi .....) 

Huomenna.. Jaa, mitäs huomenna? En osaa kyllä nyt yhtään sanoa siitä päivästä mitään. Keskiviikko. Torstaina tulee reippaita tokaluokkalaisia seuraamaan tallin arkea aamu kymmenestä kahteen. Siivoillaan siinä sitten karsinoita ja ihmetellään hevosia. Mukavaahan se on. Myöhemmin päivällä tulee heppakerholaiset, viime kerralla maastoiltiin niiden kanssa, tällä kertaa tekevät tehtäviä hevosiin liittyen.. :)

Kuulumisiin, Raika saa nyt lepäillä! 

training

Jeespoks jee. 

Kisoihin reenaillaan, jospa vaikka saisi aikaiseksi että lähtisi nyt ensi viikonloppuna sitten sinne Aulangolle kisaamaan. Kuski ja koppi tosin pitäisi hommata.. Kotonahan ne olisi, ainoa vaan lähteekö sitten. Jos ei muuta, niin suunta kohti voistion kisaviikonloppua. Sinnehän oli tarkoitus lähteä Raikan kisaamaan koulua, ilmeni vain että siellä on pelkkä HeA- merkkirata tms. Nooh, käyhän sekin.. kai. 

Treenailtiin tosiaan tässä yksi päivä kun olin yksinään tallilla tekemässä hommia. Olen siis nyt työssäoppimasas neljättä viikkoa, Ratsutalli Verrattomalla. Mikä parasta, isolla tallilla oppii paljon. Raikalla tosin alkoi myllätä jokin tulehdus takakintuissa, kun potki ne tarhassa auki ötököitä hätistellessä. Nyt se syö sitten siihen kuuria ja samalla sulfakääreitä kinttuihin kääriessä.. 

Käyttöä jalat ei haittaa millään tavoin, onneksi. Ne on vaan ruvella, sitä tässä odotellaan että ne paranisi kokonaan, eipä tarvitsisi niitä sitten harmitella. 

Laitampa nyt tähän sitten parit kuvat, kiitokset kummisedälle Matti Kalliolle kuvailuista, tsekatkaa www.tilves.kuvat.fi :)

Sairasloman päättyminen

tai no ei se virallisesti ollut vielä päättynyt, kun töihin palasin

Lauantai ja sunnuntai meni töitä tehdessä kun tallinpitäjä oli SM- kisoissa ja toi kotiin pronssin!! Upeaa!

Lauantaina ratsastelin Raikankin, mutta lopputuloksena se että mä luovutin hetkeksi. Alkuun ei sujunut, ei sitten millään. Niin purtiin kuolaimeen ja niin kuskattiin Janinaa... Hiphei ja hurraa, siitä sitten maastoon hermoja lepuuttelemaan ja tammaa kuulolle. Pinteli irtosi kesken matkan, siitä siis sitten selästä alas ja pinteliä hakemaan hullaantuneen hevosen kanssa, joka pelkäsi siis sitä pinteliään... Kentälle palattiin piiiitkän maaston jälkeen, ja ajattelin testata sitten pystyestettä mikä oli siihen viritettynä. Alkuun se oli joku 70cm, korotettiin 80cm. Ne tuntuu NIIN tajuttoman pieniltä esteiltä nyt viime hyppykerran jälkeen kun hypättiin puhtaasti 120cm rataa jossa kaikki erikoisesteitä ja sarja mukaanlukien! Tamma hyppäsi rehdisti, kuten aina, tiputtamatta ja kieltelemättä. Ponnistukset hyvin, kertaalleen hiukka kaukaa oman virheen takia kun huolettomasti sen toin. Loppukäynnit ja ravit, ja talliin.

Sunnuntaina sitten otin itseäni niskasta kiinni, - nyt nimittäin treenataan koulua. Mentiin kangilla, tamma alusta lähtien täysin kuulolla mikä oli positiivista. Tehtiin harjoitusravissa väistöt molempiin suuntiin keskihalkaisijalta, sitten siksak väistöä uralta sisälle, ja sisältä uralle. Kevyessä ravissa tehtiin mm. lisäyksiä kokorataleikkaalle. Laukassa treenattiin ympyrällä menoa, vastalaukkaa halkaisijalla ja vastalaukan jatkoa halkaisijalta keskiympyrälle. Lopuksi parit laukkapiruetit, jotka alkaa sujua pikkuhiljaa paremmin ja paremmin lihaskunnon kasvusta! Ja voi herranjestas mä olin niin tyytyväinen, vaikka alkuun kyllä hirvitti ratsastaa pinkissä sadeasussa kaatosateen takia, mutta tamma oli todella super. Ansaitsi kyllä sen pesuoperaation ja herkuttelutuokiot ratsastuksen jälkeen.

Kuvia ei ole, laitan näkyville heti kun saan vaan jonkun kuvailemaan meidän touhuja.. Tamma kehittyy, sitä mukaa myös itse kehityn monella eri saralla. Se opettaa minua, ja me korvataan toistemme puuttuvia osia.

Tarkoituksena olisi harkita HÄMR- estemestaruuksia, Raikan kanssa voisi aivan hyvin sinne lähteä jos kimppakyyditys onnistuu, ja ellei onnistu, mennään sitten oman kopin kanssa. Treenit sujuu nyt siihen malliin, että voitaisiin mennä, jos kaikki sujuu niinkuin suunniteltu on!

Eipä siinä sen enempää tältä kertaa, näkemisiin. :)

Sairaslomailua

Sairaslomaa sitten sain viikon viime Sunnuntaista lähtien.. Pöhäytin taitavasti irtohiekalta mopon kanssa puskaan, jäljet jäi sitten itseen muistoksi tästä.
Tällä hetkellä siis lonkassa, nilkassa ja käsivarressa lukuisat syvät ruhjeet. Kävelykeppien kanssa joudun kävelemään, kun ei tuo lantio anna ottaa painoa vielä toiselle jalalle. Tänään nyt ensimmäistä kertaa jätin toisen kepin pois, ja varailen vähän painoa vasemmalle puolelle.

Ja paniikki tästä tuli: miten käy hevosen joka on nyt kaiken lisäksi vieraalla tallilla, enkä itse voi liikuttaa, ja todella vaikeaa löytää viikoksi liikuttaja näin lyhyellä varoajalla.
No: onneksi on kummitäti, joka ratsastaa (nuoruudessaan kisannutkin hiukan) ja voi nyt siis liikuttaa aina joka toinen päivä Raikaa!!

Eilen, maanantaina, katsoin kun hän meni Raikalla, peräti toista kertaa, laitoin sitten varuiksi vielä gramanit kun ei martingaalia viitsi koulusatulaan veivata mitenkään.. Mutta tamma oli todella rento, ikinä varmaan ole noin rentona sivusta katsoessani nähnytkään sitä!

Tänään kävin tallilla moikkaamassa tammaa, omenoita syöttelin ja samalla kun äiti siivosi karsinoita niin laittelin sitten ruokia mummun kanssa likoamaan kun en itse pysty kyykistymään tms, niin mummuliini sitten sieltä aina nosteli ja laitteli kauroja kun vaan sanoin että mitä ja minne. :)

Eli no, buranan ja linimenttien voimalla mennään! Ainiin, ja ne kävelykepit..

Ei tässä sen suurempia, ilmoittelin vain että tää toppijakso sitten alkoi näin lupaavasti.. :/

Paluu takaisin vanhaan blogiin

Täällä taas kirjoitellaan.

Raika kisasi viimeviikon lauantaina koulukisoissa HeA sijoittuen toiseksi. Tamma meni hyvin, mutta kuten odoteltiinkin niin rikkoi sitten vastalaukat myötälaukkaan... Sanna korjasi hyvin, ja saivat sitten kuitenkin lisää pisteitä! Näillä näkymin nyt kun meni niin hienosti, me matkataan korpikylään loppuvuodesta kisaamaan koulua (Sanna saa mennä, minä en... )

Sunnuntaina sitten kisattiin taas esteitä. Kaikki meni alkuun hyvin, oltaisiin saatu hirveän hyvä aika, mutta sitten se kielsi kaksi kertaa laineelle ja ulos radalta. Hylky. Toisessa luokassa sama juttu, mutta päästiin ekan kiellon jälkeen yli. Tiesin sen, että se siihen kieltää, ja kovasti yritin sitä yli siitä ratsastaa, mutta toisin kävi. Hannu sitten karjaisi aidan toiselta puolelta vähän vauhtia niin mentiin sitten siitäkin esteestä yli. Hyvinhän se tamma meni, nyt vaan reeniä reeniä.

Muutettiin myös sunnuntaina Ratsutalli Verrattomaan Raikan kanssa. Eilen sitä ratsastelin, tuntui mahtavalta kädelle ja liikkeet oli liitävät. Pieni videokin saatiin puhelimella otettua, mutta en tiedä saanko sitä mihinkään laitettua.. Laitan tähän nyt sitten parit kisakuvat koulusta & esteistä :)

^Koulukilpailut, ratsastajana Sanna Juntunen, joka tästälähtien kilpailee Raikalla kouluosuudet.

blogi muuttaa!

http://ritmo-del-amor.blogspot.fi/ on osoite josta meitä voi seurailla!

aikaa ratsastamalla kaikki sujuu

Onnellinen ykkönen!

Oltiin Raikan kanssa taas eilen kisoissa. Tamma oli kuulolla, vaikka vauhtia löytyi käskettäessä.
Radat ratsastettiin aikaa, koska kaikilla muilla kuului olevan niin kovat ajat, että jos tahtoi palkintosijalle, piti olla myös aika hyvä. Lopputuloksena 70cm 3 sija, ei yhtään tiputusta. Ja 90cm voitettiin, sekin nollaratana :)

Maailman parhain se on, kultaakin kalliimpi hevonen!

If you ever leave me..

Raika ja 110cm okseri

Aika menee yllättävän nopeasti taas. Tässä nyt on vaan vietetty villiä nuoruuselämää viikonloput ja viikot töissä. Hevoset on siinä välissä tehneet pientä vaihtelua, Parkkaus pääsi uuteen kotiin jossa sillä on asiantunteva oikea oma ihminen, ja meille tuli hevosvahvistukseen puoliveriruuna Leevi.
Raikan kanssa ollaan hypelty tasaisesti 100-120cm esteitä kisoja varten, tarkoituksena olisi 11.7. kilpailla 90cm ja 90-110cm luokat.
Raikan kanssa on positiiviseen suuntaan vaan meno kehittynyt, enää ei yhtään niin paljon kieltoja tule kuin aikaisemmin.
Juurikin äsken tulin sitä irtohypyttämästä. Tamma se vaan on parhain. 145cm esteestä keposesti yli, vaikka kaukaa ponnistikin. Korkeampaakin olisi kyllä voinut koittaa, muttakun tolpista loppui korkeus niin eipä sitten siinä voinut kuin lopettaa hienoon suoritukseen. Harmittelen vain ettei kukaan ollut kuvaamassa.. :/ Laitan tähän loppuun Raikasta kuvan, ja uudesta Leevistä :)

what doesn't kill you makes you stronger!

Filosera & Rytmica

Ja niinpä niin, taas on tätä aikaa hurahtanut mennentullen kirjoituksista. No mutta, kerrottavaa on paljon. Viimeviikon sunnuntaina, eli siis 10.6. startattiin sitten kera Raikan meidän seuraavat kilpailut seuraluokkaa kisaten. Mentiin luokat 70cm sekä 90cm. 70cm tuli 4vrp, ja sitten 90cm repäistiin itsemme toisiksi koko luokassa! 70cm sijoitus 10/15 kun aikaa meni hiukkasen siihen, että Raika meinasi kieltää sarjan toiselle esteelle, jonka alla oli possukaaret. 90cm sija siis 2/11.

Tässä kuvia :

Palkintojenjaosta :) 

Ja nyt ensi sunnuntaiksi ollaan ilmottauduttu Tampereen Niihamaan kisaamaan 70/80cm, joten sen jälkeen taas jotain pientä raapustusta.


Tänään sitten treenattiinkin hiukkasen kotona, nyt kun on ollut taas parit kouluvääntöpäivät takana. Hienoja hyppyjä tuli tänään, ja mikä parasta, se ei edes kertaakaan tiputtanut. Heti alusta alkaen Raika kyllä oli hikinen ja stressaantunut kiitos naapureiden hiehoille jotka oli siirretty kentän päätyyn... Loppua myöden se kuitenkin rauhottui ja päästiin maastoon loppukävelyille!

Kuva tältä päivältä.. :)

jump!

Eilen startattiin sitten Raikan kanssa ensimmäiseet estekisat meidän yhteisellä uralla.
Raika käyttäytyi oikein mallikkaasti, vaikka jotkut muut hevoset siinä sitten heitti ihan sikailuksi koko homman..

70cm, 2 sija. Palkintojen jako, mukana kuvassa tuomari Ewa Munsterhjelm.

70cm päästiin virheittä, ja sijoituttiin toisiksi. 90cm tuli portille kielto, mutta siitä päästiin suoraan matkaan ja ylitettiin se. Ysikympistä siis sitten kolmas sijoitus. Ilman kieltoa olisi ollut puhdas rata ja oltaisi oltu toisia.. Mutta kisat meni erittäin hienosti ensimmäisiksi meidän kisoiksi, kehuja sateli hevosesta ja kaikilla oli hyvä fiilis! Kyllä se vaan oli tuo Raika hyvä ostos, varma hevonen kun sen vaan osaa ratsastaa oikein. Seuraavaksi sitten luultavammin hämeenkoskelle estekisoihin, ellei mitään satu tai tapahdu. :)

90cm

so many years, so many days

hevoset vaihtuu..

Ja kuinka ollakkaan, entinen suokkipoika Pate tulikin sitten 30.4. takaisin meille. Haettiin se sieltä ylläpitopaikastaan ja vietiin suoraan tuttavatallille ratsutukseen, jossa selvästi näkee eron entisen ja nykyisen välillä. Siellä on saatu paljon aikaiseksi jo pian viikossa! Paten tarkoitus olisi olla nyt alkuun 2vko siellä, sitten mietitään jatkoa.

Lämppäritamma Sipsikin eilen muutti uuteen kotiin Toijalan suunnille. Hyvän kodin se sai, ja pääsee omanlaiseen lämppärimaailmaan kun siellä samanrotuisia kavereita, joiden päämaailma on sama.. :)

Ja nyt tässä kun Raikan kanssa on tullut pientä takapakkia impparin takia, niin päätin sitten vaihtaa kisaratsuksi Fian ja startata sillä koulukilpailuissa ensiviikolla. Fian kanssa on meillä ollut pieniä erimielisyyksiä radasta, mutta nyt kun sitä on jankutettu sen päähän niin johan se melkein ulkoa sen osaa. On siitä sirkusheppataustasta välillä ihan hyötyäkin, ja korkeasta osaamistasosta.

Mutta edelleen mä olen kyllä sitä mieltä että ei tästä likasta koulukisaajaa tule, esteet ne on olleet aina intohimo ja tulee olemaankin. Pää ei vaan kestä, kouluradalla kaikki pitää olla niin siististi tehty ja panostettu kunnolla... Toisaalta, onhan se ihan hyväkin jos molempiin panostaisi.

Fian kanssa olisi tosiaan tarkoitus startata ensiviikon keskiviikkona seurakilpailuissa helppo A, kun helppo C ja KN Special on jo läpi. Raikan kanssa täytyy miettiä sitten vasta niitä seuraavia kisoja, antaa nyt parantua täysin rauhassa, vaikka jalka onkin jo paljon parempi kylmäyksen ja muun hoidon vuoksi.

Ja Piri-varsa se vaan kasvaa ja kasvaa.. Nyt 8pvä vajaa vuoden, takakorkeus 148cm ja edestä 140cm. Pitäis saada aikaseksi ilmoitettua se mätsäreihin!

Hevosmuistoja.. :)

Kaikista ei ikäväkyllä ole kuvia.. :(


 Ensimmäinen hevonen, jolla ratsastin: Luultavammin äidin Tanskalainen puoliverinen Silas. En juurikaan mitään muuta muista kuin että äiti pakotti siskonsa (.. kummitätini) hyppäämään yli metrin esteitä koska ei alkuun itse uskaltanut. :D

Ensimmäinen hevonen, jolta putosin: Mahtoi varmaan olla joku ratsastuskoulun hevonen? En ole satavarma.. :)

 

Hevonen, jota ikävöin eniten: Tähän on vaikea vastata. Eniten kuitenkin varmaan kaipaan lämminveritamma California Heatia. Kaisa oli ehkä maailman luotettavin ja rehdein hevonen. Minulle tullessaan se ei tiennyt mikä on pohjeavut, vaan toimi pelkällä äänellä. Meiltä lähtiessä n. vuoden-kahden päästä se kuitenkin oli tasolla HeC. Etenimme hitaasti, koska Kaisa varsoi kesällä.

 

Hevonen, jonka selkään haluaisin vielä päästä: Ehdottomasti Luna VII sekä Parkkaus. Luna oli koulupuolen taitaja, liian hyvä sellaiseksi. Esteet taas sitten ei luonnistuneet ollenkaan. Parkkaus, eli Pate oli elämäni rakkaus, hyppäsimme isoja ratoja. Silminkatsojien mukaan olin hevoselle liian karu kuski, siinähän väittävät mitä tahtovat. Pääasia että hevonen oli onnellinen. Ikinä en ole siltä hevoselta tippunut! Ikinä se ei kieltänyt.  Nyttemmin Pate on taas myynnissä..

 

Ensimmäinen lempiponini: Taisi olla Damper SOV tai Jedidjan Job, kaksi parhainta tuntiponia ikinä alakoululaisen mielestä! Tamppi kuoli ähkyyn, joten tilalle tuli ''Poppe''. Valkoinen satuponi :)

 

Hevonen, jonka kanssa yhteistyö on kehittynyt eniten: Varmaankin yllämainittu Kaisa, tai Pate.

 

Hevonen, jolla olen hypännyt korkeimman esteen.: Sh-ruuna Parkkaus, 135cm

 

Hevonen, jonka haluaisin omaksi: Parkkaus.

 

Elämäni tärkein hevonen: Luna VII.

 

 

kirjottelutauko

Heippodei lukijat!
On ollut taas hyvin pitkä tauko viime kirjoittamisesta, mutta ei se mitään, eipä oikein erikoista ole tapahtunut.

Sipsillä olen alkanut hyppäämään, ja hyvältä vaikuttaa. Nyt menty 85cm korkeimmillaan, enempää en olekaan uskaltanut korottaa sille tässä vaiheessa.

Ja mikä parasta, joukkoon liittyi uusi hevonen!
Puoliveritamma ''Raika'' jonka kanssa olis tarkotus sitten päästä jossakin vaiheessa kisaamaan!

Pitkä tauko

Hevosteluun taisi tulla pienoinen piste Lunan lähdettyä. Sipsin kanssa kyllä on tullut harrasteltua lajeja aina viikonloppuisin kun olen kotona ollut.

Jalkaanikin sain kipsin viitisen viikkoa sitten, ja nyt kaksi viikkoa sitten kävin sen poistattamassa. Nilkka siis murtui tippuessani Sipsin selästä.

Viime viikonloppuna väännettiin hackamorella koulua, ajattelin josko tulisi herkempi avuille. No, totesin sitten vain että se ei sille ole todellakaan hyvä kuolain. Paremmaksi osoittautui nivelletty pelham- kuolain. Vaikka onkin hieman kovempi. Ratsastin sitten seuraavana päivänä Sipen kera pelhamien, ja toimi totaalisen unelmatavalla. Äiti ja siskokin antoi positiivista palautetta siitä kuinka tamma kulki. Lopuksi aloitettiin hyppääminen. Aloitettiin 50cm esteestä, ja korotettiin aina 70cm asti. Todella hyvä hyppytekniikka, ainoana asiana  vaan täytyisi saada sen hyppyajoitus oikeaan. Yhden se tiputti ja alkuun kielsi, mutta kun esteestä päästiin yli niin ongelmaa ei ollut. Tiputtaminenkin oli oma vikani, toin liian laiskasti esteelle. Tästä sitten vaan tekemään jotain seurakisahevosta. :) Olen myös ajatellut, että sitä voisi antaa viikoin aina jollekin osaamattomallekin ratsastajalle vuokralle, jotta saisi liikuntaa. Plussana siinäkin se, että Sipsi on kiltti.
Laukkoja ollaan nyt treenattu ahkerasti. Laukat nousee nyt pohkeesta, mutta miinuksena se, että lopettaisi ennenaikojaan laukan. Nyt kun sitä olen työstänyt, saadaan laukka nousemaan ja pyörimään, ja lopetetaan kun minä pyydän. Kauniisti sen laukka on alkanut oikeasti pyörimään, ei vaan laahaile jalkojaan. Ja jopa kulkee peräänannossa laukassakin, ei nyt täydellisesti vielä, enkä sitä odotakaan tässä vaiheessa.

Laukkoja mennään työskentelemään kouluvalmennukseen maaliskuussa. Siitä sitten lähempänä lisää.

Tämän viikon tiistaina oli koulussa ratsastustunti. Alkuun oli todellinen vitutus, mutta sitten kun pääsin kärryille hevosen ajatuksiin niin kaikki meni hienosti. Teimme kymmenen metrin voltteja ja pääty-ympyröitä. Volttien pyöreys on aina ollut ongelma minulle, joten tämä tehtävä oli itselleni suht vaativa. Vaikka nyt onkin ihan simppeli homma, mutta kun koskaan ei ole puskassa ratsastaessa pitänyt siihen kiinnittää huomiota, ovatko ne pyöreitä vai soikioita.
Tunnin päätteeksi tunnin pitäjä, harrasteohjaajaksi valmistuva opiskelija, kiersi kaikki ratsukot ympäri ja kertoi parannettavat/ hyvät asiat. Itselleni hän vain tokaisi että meni todella hienosti, hevonen kuunteli ja kuulemma tykkää omasta istunnastani, että se on hyvä jnejne.

Kiva välillä saada positiivista palautetta omasta ratsastamisesta, tuntuu yleensä että vain könötän menemään :)

Loppuun vielä meistä kolmen koplasta kuva;